09 kesäkuuta 2014

Suhteellinen köyhyys

Käytiin ystäväperheen luona kylässä ja kun hyvä ilma oli niin lähdettiin ulos kävelemään. He suosittelivat jotain kahvilaa ja sehän meille sopi. Paikka oli kyllä hieno ja kivat maisemat. Kahvila sattui olemaan varmaan Helsingin kallein kahvila. Me tietty mentiin iisillä linjalla ja otettiin samanlainen setti kun mitä yleensä (halvemmissakin paikoissa) otetaan. Omenakakku ja yks tee jaettavaksi. Kakunpala 7,50€ ja tee 5,00€. Ehkä olen vain pihi mutta viiden euron tee kuulostaa minusta kyllä kalliilta. Ei siinä mitään, ymmärrän yrittäjää, siitä kun verot ja kaikki kulut maksaa niin eipä siitä paljon jää. Mutta näin kuluttajan asemassa tuntuu hintavalta. No mutta kerrankos sitä nyt hieman maksaa niin saa kuitenkin uuden kokemuksen paikasta jossa ei ennen ole käynyt.

Se pointti tässä oli kuitenkin että meidän ystäväpariskunta, tosi kivoja ihmisiä, elävät niin että nainen on kotona hoitamassa lasta ja saa siis kovin pientä kodinhoidontukea ja mies on töissä mutta palkka ei nyt niin kovin jättimäinen ole. Tämän päälle saavat asumis- ja tai toimeentulotukea. Ja rahat on kuulema tiukoilla. Jokainenhan tietty tekee omat valintansa mutta joskus sitä vain ihmettelee muiden meininkiä. He ostivat kaksi kakunpalaa, molemmille oma ja kaksi jotain juomaa. En tarkkaan katsonut mutta loppuhinta 20-25€. Enkä nyt siis sano ettei vähävarainen saisi ostaa kahvilassa itselleen omaa kakunpalaa ja juomaa. Toki saa. Siksi vain ihmettelen kun se ei välttämättä omasta mielestä ole järkevää.

Sama perhe osti muuten juuri uuden auton. Tai ei nyt ihan uuden, käytettynä toki. Mutta merkki oli kuitenkin Audi ja hinta jotain päälle 10 000€. Ja lainalla tietty. Ite oisin tuossa tilanteessa tyytynyt vähän edukkaampaan automerkkiin. Kateellinen en heille kyllä ole, aikalailla päinvastoin. Aiomme heidän kanssa jatkossakin kaveerata ja tuskin kovin paljoa edes puutun heidän meininkiinsä, rahan käytön osalta siis. Varmaan joskus tulen maininneeksi jotain että jonkun asianhan voisi hoitaa toisinkin. Liikaa ei kuitenkaan saa puuttua, valinnat tehdään itse ja ehkä he ovat kovinkin tyytyväisiä siihen mitä heillä on. Ja toisaalta jos sosiaalitoimistosta kuitenkin saa sen "puuttuvan osan" niin silloinhan talous kai on kuitenkin balanssissa. Oikeastaan rahakuviohan menee niin että meillä menee kahvilassa 10€, heillä 20€, meidän auto maksaa 2900€ ja heidän 10 000€. Me ei saada sosiaalitoimistosta rahaa mutta rahoitetaan sitä verotulojen kautta ja tämä ystäväperhe sitten voi rahoittaa elämäntyylinsä osittain niillä sosiaalitoimiston rahoilla.

Köyhyys on vain niin suhteellinen termi. Varsinkin länsimaissa joissa kaikilla kuitenkin on paljon. Tietty se että tavoitellaan samaa tasoa kuin naapurilla tai kaverilla saa itsensä tuntemaan köyhäksi vaikkei sitä oikeasti olisi. En usko että ihmiset kuitenkaan nauttii sosiaalitoimiston asiakkaana olemisesta, monilla heistä vain se elämisen taso on mitoitettu jonkun muiden tekemän standardin mukaan kuin omien tulojen. Kyse on ylipäätään varmasti loppujen lopuksi elämänhallinnasta eikä rahasta. Jos elämänhallinta on muuten kunnossa niin yleensä se jotenkin korreloi rahankäytönkin kanssa. Mun tutuista joista tiedän että he ovat sosiaalitoimiston asiakkaita, kaikki käyttävät rahaa enemmän moniin asioihin kun minä. Joitakin esimerkkejä vaikkapa tuo kahviloissa käyminen tai taksilla matkustaminen. Muistaakseni olen Suomessa matkustaessani käyttänyt omaa rahaa taksilla matkustamiseen vain kerran. Julkinen liikenne on kuitenkin jees. Moni sosiaalitoimiston asiakas sen sijaan liikkuu taksilla aina silloin tällöin, ainakin kun pitää olla jossain juhlimassa ja päästä nopeasti baariin tai sieltä kotiin.

Meni nyt vähän avautumiseksi. Pääpointti tässä oli se että jos rahaa käyttää turhuuksiin, ei kannata ainakaan valittaa että sitä ei sitten ole käyttää johonkin muuhun. Onneksi en ole poliitikko vaan anonyymi bloggailija, muuten tätä ei kai uskaltaisi sanoa ainakaan näin suoraan. Oletko kanssani samaa vai eri mieltä?


29 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus,olen kanssasi samaa mieltä kaikesta(paitsi että kahvilasta olisin kävellyt suoraan ulos).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo läheltä liippas iteltäkin että ois jäänyt ostokset tekemättä. ei se kakku ollut edes sen rahan arvoista.

      Poista
  2. Huomaan ajattelevani kanssasi hyvin samalla tavalla. Mistäköhän löytäisi faktaa tueksi sille, että sosiaalitoimiston asiakkaat ajavat enemmän taksilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täytyis varmaan soittaa tilastokeskukseen ja pyytää sieltä sosiaalitoimiston asiakkaiden taksimatkoista selvitystä.

      Poista
  3. Itse olen seurannut varsin läheltä kuinka eräs perheenäiti hukuttaa lapsensa uusiin vaatteisiin ja tavaroihin, samalla sossu hoitaa kerta toisensa jälkeen pulasta kun menee sähköt, netit, autot ja kämpät alta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toi on kyllä outoa toimintaa. sosiaalitoimistolta siis. tuntuu että se rahan tuputtaminen on monesti se keino auttaa ja muut auttamistoimet jää vähemmälle jos ei kokonaan välistä.

      Poista
    2. Ei se sossu kyllä kovin montaa kertaa pelasta... Esim. Autoa ei sossussa huomioida... Ellei sitten ole päässyt johonkin lastensuojelulliseen projektiin.

      Poista
  4. Toisista ihmisistä on joskus helppoa nähdä mikä menee vikaan esim. raha-asioissa tai lasten kasvatuksessa. Ja paha on mennä neuvomaan... Siten voi neuvoa, että ottaa itsensä esimerkiksi. Itse olen hämmästellyt eron jälkeisessä raha-ahdingossa olevan kyvyttömyyttä luopua velkaisesta asunnosta ja sen sijaan eletään miinuksella?

    Omistakaan raha-asioista ei tule puhuttua edes kaikille perheenjäsenille tai ystäville. En halua esim. sijoituksillani aiheuttaa kateutta? Onko se ihan oikein ajateltu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toi on kyllä niin totta että sitä malkaa omassa silmässä on niin paljon vaikeampi nähdä. muiden virheet kyllä huomaa helposti.

      ja sama mulla että on se jotenkin noloa ehdottaa vaikka että hei alkakaa tekin osakesäästäjiksi tms.
      fiksua ois oikeasti puhua myös raha-asioista ja antaa hienovaraisia vinkkejäkin jos jossain asiassa kokee että on jaettavaa. eihän sitä tartte sanoa montako nollaa sitä siellä perässä on. vaikka jo se että sanoo että hei mulla on osakkeita tietty kuulostaa ihan upporikkaalta semmoisen korvaan jolle ei ole edes mieleen tullut että hän itse voisi joskus jotain sijoittaa.

      Poista
  5. Joo, onhan se joskus pistänyt miettimään, miten jollain toisella pienempi tuloisella on varaa asioihin, joihin itsellä ei ole ja huomannut, että olen juuri se tyypillinen väliinputoaja: palkkatulo estää kaikkien tukien saamisen. Minut on myös varmaan lapsuudessa kasvatettu väärin, eli pärjäämään omillani, tai ehkä se on vain luonteenpiirre, joten asuntokin (vanha vuokratalo) on aikanaan hankittu niin, että laskin ensin, paljonko pystyn palkastani sitä maksamaan. Tuttavaperhe muutti juuri valmistuneeseen vuokrataloon vuokratuen avulla - hieman pistää joskus kateeksi, miten jotkut osaa kerää kermat päältä ja meikäläiselle jää se maito, mutta näin se elämä menee. Toisaalta taas oma elämä on kyllä aika simppeliä, kun ei tarvitse miettiä korttitalon romahtamista, kun perustus on kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei sitä oikeasti kateellinen kannata olla kuten totesitkin. omat perustukset kunnossa se on paras olla. yhteiskunnalle ois vaan parempi jos noita asioita hoidettas hieman toisin.

      Poista
  6. Ihmettelen usein miten ihmisillä on varaa...esim. pukeutua hyvin, matkustella, vaihdella autoa, sisustaa ja ylipäätään elää päällepäin hyvin taloudellisesti tasapainoisen oloista elämää. Ja miten ihmisillä on varaa siihen kaikkeen sitten, kun on lapsia ja lemmikkejä. Meidän kahden hengen keskim. palkansaajien/lainan lyhyntäjien täytyy budjetoida menot ja tulot tarkkaan, varsinkin lomien lähestyminen aiheuttaa aina säätötarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä se monesti ulospäin näkyvä on hieman huijausta. että pitää olla vähän parempi auto kun naapurilla, ostetaan lainaksi jos ei rahaa oikeasti ole. kun jokainen eläiskin oikeasti varojensa mukaan eikä tavoittelis jotain yleistä standardia jonka ympäristö on luonut.

      Poista
    2. Meillä on töissä eräs tyyppi jolla on vene, matkailuauto, omakotitalo ja kaikki mitä nyt voi kuvitella. Ollaan puhuttu hieman hänen eläkekuvioista kun ikääkin on lähemmäs 60v niin sattui lipsauttamaan vakavalla naamalla ettei heillä ole vaimon kanssa vara jäädä eläkkeelle ennen kuin 68-vuotiaana koska kaikki omaisuus on käytännössä pankin rahoilla ostettu. Moni kakku päältä kaunis, otatko ylellisen elämän ja velkavankeuden melkein hautaan saakka vai itselle riittävän ja vaatimattomamman elämän sillä vaihtoehdolla että pääset irti 8-16 rytmistä kenties jo viisikymppisenä...

      Poista
  7. Ehdottoman samaa mieltä! Tosin itse valitan aina, että ei ole rahaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että noilla maagisilla sanoilla saa lähes aina ja kaikilta hyväksyttävän nyökkäyksen olla ostamatta jotain.

    Omalla kohdalla olisi varmaan yllä mainitulla verukkeella jäänyt kyseinen kuppila väliin, vaikka usein sosiaalisen kulutuksen nimissä joutuukin hieman joustamaan ja ostamaan sen kalliimman kakun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toi on hyvä kyllä joskus sanoa ääneen ettei ole rahaa. mutta joskus voi tietty sanoa ettei vain halua tuhlata johonkin.
      toi sosiaalisten tilanteiden pakkokulutus on kyllä ihan totta. ei niin kauan aikaa sitten mulla oli tilanne että mentiin porukalla kahvilaan ja mun ei vain tehnyt mieli just silloin ostaa mitään ni enpä sitten mitään ostanut vaan istuin vain muiden seurana. siitä sitten tilanne että kauhea selitys siitä miksi en nyt ostanut jotain jne. ehkä vain helpompi ostaa vaikka jotain halpaa vaikkei edes tekisi mieli..

      Poista
    2. Joo kirjoituksesta pitkälti samaa mieltä minäkin. On kummallista valittaa, ettei ole rahaa johonkin, jos samalla tuhlaa kovasti joihinkin turhuuksiin. Ja turhuus on toki suhteellinen käsite sekin, ja turhuuksiin tietenkin saa tuhlata, mutta samalla pitäisi jotenkin tyytyä siihen, että silloin johonkin muuhun ei ole varaa.

      Sosiaalisen pakkokulutuksen ilmiö on hyvin tuttu. Itse en koskaan sano, ettei ole rahaa, koska en halua valehdella. Toisinaan ostan jotain pientä, vaikkei oikeasti huvittaisi, mutta useimmiten jätän ostamatta. Se aiheuttaa usein kysymyksiä ja myös sitä, että joku, usein mua paljonkin vähävaraisempi, tarjoutuu ostamaan mulle, esim. juoman baarissa. (Baarissa en juo vähän pelkästään kalliiden hintojen takia, vaan sen vuoksi, että tulen kovin vähästä humalaan, enkä halua juoda liikaa.) Tuntuu toisinaan vähän vaikealta kertoa, että en halua tuhlata, mutta sen selityksen kyllä kysymyksiin annan (ja lisäksi kerron, että olen jo humalassa, enkä halua juoda lisää).

      Poista
    3. nyt onkin tullut ennätys näiden kommenttin määrän suhteen. muillakin näköjään herättää aihe ajatuksia.

      emmäkään sano ettei ole rahaa mutta sanon ehkä ettei ole varaa :)
      liikaa tosin juu ei kannata mennä muiden tottumusten tai odotusten mukaan muttei kannata ihan liian puritaanikaan olla vaan joskus vaikka ostaa just joku kahvi vaikka samalla rahalla saisikin kaupasta koko paketillisen kahvia.

      Poista
  8. Puhut tässä kyllä niin asiaa ... Samaan ilmiöön olen törmännyt noin yleisestikin - lisänä se, että rahaa huolettomasti käyttävä (varakaskin, hyvätuloinen) valittaa rahan puutteetta "joka käänteessä" ja köyhyydestään. Mekään emme oikeasti kitsastele, mutta katsomme tarkkaan mihin on järkevää käyttää rahaa ja mihin ei. Pienet purot on ne mistä sitä rahaa kertyy säästöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo on se noinkin eli myös rikkaat voi olla kovia "kehuskelemaan" miten ei ole mihinkään varaa. mun naapuri tienaa reilun kymppitonnin kuussa, bruttona tosin mutta kuitenkin se on yli 10 kertaa enemmän kuin mitä minä saan vuorotteluvapaalla. ei se nyt kovin kova ole kehuskelemaan miten ei ole juttuihin varaa mutta aina joskus mainitsee että ei rahat riitä siihen tai siihen. mutta ei siinä mitään, nämähän Suomen talouden pitää pystyssä kun on ihmisiä jotka kuluttaakin sitä rahaa. Jos kaikki vain kitupiikkeilis ni sitähän oltais ihan lamassa.

      Poista
    2. Näin minäki oon ajatellu --- siis että hyvä kun joku pitää taloutta pyörimässä :). Jos tosiaan kaikki alkas vaan säästämään oravanpyörä / talouden pyörä vois käännähtää toiseen suuntaan. Mutta kukin tavallaan, itse haluan tietynlaisen perusturvallisuuden, enkä näe mielekkäänä "syytää" rahaa menemään. Toki matkoille ollaan nytkin lähdössä ja se on se mihin me "tuhlataan". Valintoja, valintoja ... Hyvää kesää :)

      Poista
  9. Juurikin näinhän se tuntuu menevän. Listaan voisi lisätä tatuoinnit ja lävistykset yms ulkonäölliset turhuudet joihin se raha myöskin tuntuu riittävän.

    Surullista sinänsä kun sittenhän on se toinen sosiaalitoimistossa asioiva porukka joilla ei meinaa rahat riittää niukallakaan elämisellä kalliiden lääkkeiden/hoitojen, yksinhuoltajuuden tai jonkin muun seikan takia samaan aikaan kun toiset asiakkaat ajelevat 10 000 Audilla.

    Kaikenkaikkiaan rahankäyttöön pätee se, että ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näin länsimaissa sitä kyllä lähes jokaisella oikeasti on sitä rahaa, se on vain se mihin sen sitten käyttää.

      Poista
  10. Itse rahansa ansainnut6. heinäkuuta 2014 klo 13.11

    Tämähän on selkeä kuvio ja tuttu kaikkialta. Isännätöntä rahaa kulutetaan surutta. Kun oikeasti joutuu tekemään töitä sen rahan ansaitsemiseksi sen kuluttaminen on vaikeampaa. Poliitikot polttavat älyttömiin siltarumpuhankkeisiin ja ajavat hyvien veljien projekteja. Sossun tädit ja sedät jakavat vastikkeetonta rahaa. Vastikkeettoman rahan saaja kuluttaa sen ilman huolen häivää, ainahan sitä on saanut lisää.

    Itsellä ainakin vituttaa nähdä miten toista tonnia veroja ja veroluonteisia maksuja niistetään palkasta joka kuukausi. Sen lisäksi yrittäjälaskutuksesta voi laskea menevän suoraan 2/3 muille kuin itselle. Kylläpä järjestelmä kannustaa ahkeruuteen ja käyttämään viikon verran työaikaa jotta saa 500 euroa käteen. Tämä tarkoittaa siis sitä että normaalin 40 tunnin työviikon päälle tekee toisen mokoman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toi on totta että jos on itse rahansa tienannut niin niitä arvostaa ihan eri lailla.

      onhan se myöskin noin että yrittäjälle jää melko pieni osa siitä mitä laskuttaa. ja jokaisessa laskutettavassa eurossa on kyllä tekemistä ihan tarpeeksi.

      Poista
  11. Surullista on myös se, että Audi on kuitenkin etuvetoinen.

    VastaaPoista
  12. Täysin samaa mieltä asiasta! Itselläni on useampi pienituloinen ystävä/kaveri, joiden raha-asiat tuntuvat aina olevan pielessä, silti käydään usein esimerkiksi ulkona syömässä ja kun vaikka puhelin hajoaa, ostetaan uusin iPhone osamaksulla kun eihän mikään halvempi malli tietenkään kelpaa. Nykyään näitä osamaksuja tarjotaan ja annetaan niin helposti, että aika moni ei tunnu ajattelevan tuotteen kokonaishintaa ollenkaan. Sitten erilaisista osamaksueristä kertyykin kuukausittain iso menoerä, kun kaikki on ostettu osamaksulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. osamaksut kyllä sekoittaa monen pään. oishan siihen itekin niin helppo tarttua. ja tietysti se vaikuttaa minkälaisen mallin on kotoa saanut elämänhallintaan ja rahankäyttöön.
      tänään oli kyseisen Audin kyydissä. käytiin Stockmannilla ja kun sieltä lähdettiin niin kaveri maksoi 20€ parkkimaksua sinne Stockan Q-Parkkiin. Mielummin menen julkisilla. Jos tommosen parkkimaksun joka päivä maksais ni se ois 600€/kk. Ei mulla ainakaan ole varaa moiseen. No eipähän ne mun rahoja kyllä ole että mikäs siinä sitten.

      Poista