16 tammikuuta 2015

Sijoitusasunto vai rahasto?

Vai molemmat? Hieman alkanut itää ajatus siitä että ois kiva jos ois sijoitusasunto. Aikalailla velalla siis. Mutta siinä se idis olisikin että oman pääoman tuottoprosentti jäisi kivaksi mikäli koko hommalle saisi vaikka edes 5%:n tuoton. En tässä nyt mitään lupaa tai päätä asiasta. Vois miettiä ehkä jostain muusta maastakin kuin Suomesta. Toki toi vaatis asiantuntemusta kohteesta. Tavallaan ois helpompi pysyä ihan vain osakkeissa tai siis osakerahastoissa. Siellä tuntuu että ois helpommin saavutettavissa (oletettavia) parempia tuottoprosentteja. Tosin jos laskee sen tuoton omalle pääomalle niin homma voi kääntyä kyllä päälaelleen. Ellei sitten lähde kovin rohkeasti osakejuttuihin lainarahalla. No sitä ei viitsi ainakaan nyt juuri tehdä näillä osakkeiden arvostustasoilla.

Turvallisinta olis tietysti hajauttaa että olisi vaikka muutama asunto ja sen lisäksi osakejuttuja. Ehkä siihenkin vielä joskus päästään. Vaikkapa 10 vuoden sisään. Niin pitkän tähtäimen suunnitelmaa mulla ei itseasiassa olekaan vielä talouskuvioideni osalta ole olemassa. Sehän täytyy saada tehtyä. Voihan olla ettei siitä puoletkaan pidä sitten oikeasti paikkaansa. Mutta silti on hyvä suunnitella. Taidanpa vetäytyä sitä suunnittelemaan. Mikä on sun 10 vuoden suunnitelma?

6 kommenttia:

  1. Mielenkiintosta että kysyit juuri 10v suunnitelmia. Joululomilla asiaa mietin ja päädyin suurinpiirtein seuraavanlaiseen suunnitelmaan: Asuntolaina kokonaan pois (nyt 56k+7.5k), nelipäiväiseen työviikkoon siirtyminen (-300e/kk palkasta), sijoituksista tuo työstä menetettävä 300e/kk osinkoina takaisin käyttöön. Tietysti elämäntilanteen muutokset, mahdolliset lapset, tms varmasti sotkee suunnitelmat, mutta tuo olisi itselleni täysin mahdollinen kuvio saada toteutetuksi 40 ikävuotta tullessa mittariin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä välillä pysähtyä vähän miettimään pidemmällä tähtäimellä asiaa. Melko samanlainen on sun suunnitelma. Mutta kannattaako tuota lainaa sun pois maksaa jos sitä noin vähän kerta on jäljellä?

      Poista
  2. Mukava kuulla, että joku kyseenalaistaa omat suunnitelmat, aukasee hieman näitä omia ajatuksia laajemmin :) Onhan tuotakin tullu mietittyä, että maksaisi lainaa vähemmän ja sijottais loput. Luultavasti on vaan kiinni puhtaasti uskaltamisesta, en ole itse tai käsittääkseni kukaan perheestäni/suvustani koskaan ollut tekemisissä isojen rahamäärien tai omaisuuksien kanssa joten tuollanen lähemmäs 65 000e velka tuntuu painavalta harteilla koska tulevaisuuden korkotasoista ei ole tietoa ja sijoittaminen vaatii sen ensimmäisen ison hyppäyksen ja uskalluksen haastaa itsensä uudella tavalla. Tässä voi varmasti olla myös se iso ero vaurastuvien ja "samalla tasolla" pysyvien vanhempien sukupolvien välillä. Nykyään uskalletaan antaa lainan olla ja sijoitetaan paremman tuoton toivossa kun taas ennen pyrittiin keinolla millä hyvänsä velattomuuteen, mutta sen jälkeen rahat jätettiin pölyttymään 'negatiivisen kehityksen' säästötilille lasten perittäväksi.

    Tuon 7500e lainan maksan tämän vuoden aikana joka tapauksessa pois jotta pääsen vain yhtä lainaa makselemaan, jo se on pääkopan kannalta rentouttavaa. Vuoden päästä on täysin mahdollista etten siirrä kaikkia tuosta lainasta vapautuvia panoksia toiseen lainaan vaan laitan sinne hieman normaalia isomman lyhennyksen ja loput sitten rahastoihin&osakkeisiin.

    Tästä jutustahan saisi varmaan hyvän blogitekstin kirjotettua omia ajatuksia selventämään, pitänee ruveta rustaamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. korvien välistähän nämä hommat on kiinni. toi 65 kuulostaa kyllä melkosen pieneltä. varmasti asiaan vaikuttaa se minkälaista mallia on asioista saanut myöskin. riskinottohan se on mikä kannattaa (jos kannattaa). eli jos haluaa vaurastua ni jotain riskiä tarttee olla valmis sietämään. toki sopivassa määrin. maksele vaan tuo pienempi laina, vuoden päästä voi olla tosi hyvä tilanne laittaa rahaa osakkeisiin tai rahastoihin.

      Poista
  3. Minäkin olen alkanut miettimään sijoitusasuntoasiaa (kuten tosi moni muukin nykypäivänä). Siinä olisi se iso etu, että pystyy hyödyntämään vipuvoimia/muiden rahoja oman omaisuuden kartuttamiseen. Eli vaikka tuottoprosentti ei iso olisikaan, niin se iso pääoma karttuu siinä sivussa ja sitä voi sitten käyttää vakuutena seuraavia asuntoja hankkiessa.

    Houkuttelevaa kyllä, paitsi jos sitten sattuukin, että vuokralainen pimahtaa, eikä enää maksa vuokraa tai rikkoo asunnon. Vuokralaista on pirun vaikea irtisanoa, vaikka se käyttäytyisi miten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla toi menee vähän kausittain että onko fiilistä sijoitusasunnon suuntaan vai ei. Luulen että se vielä joskus tapahtuu mutta voi olla että siihen tovi vierähtää aikaa ennenkuin se tapahtuu.

      Noi hankalat vuokralaiset on kyllä tosi rasittavia. Varsinkin jos on tyyliin vain yksi sijoitusasunto eli hajautus siinä mielessä on tosi pientä. Jos oiskin vaikka kolme asuntoa joista yhden kanssa ois haasteita ni se ei ois niin paha.

      Toi vipujuttu on kyllä kans niin totta. Ei sitä kovin paljon viitti osakkeisiin lainaa ottaa ellei nyt kovin riskiäsietävää tyyppiä ole.

      Poista