28 tammikuuta 2015

Luovuttaminen

Tulipa käytyä luuytimen luovutusoperaatiossa viime perjantaina. Vajaan parin tunnin ajan ne sieltä olivat kuulemma kaivelleet sitä luuydintä, litran verran ne sitä olivat sieltä kaapineet. Nukutuksessa tuo tapahtui joten sinänsä iisi homma. Hemoglobiini vähän tipahti kyllä alas joten hieman väsynyt olo tässä on ollut. Ja alaselässä fiilis että on joutunut karatekan käsittelyyn. Sairaalassa oli ihan kivaa olla, saipahan vaan maata ja ilmaista ruokaa tuotiin eteen säännöllisin väliajoin.

Tämä viikko on sitten tuon jäljiltä sairaslomaa. Viimevuotisen vuorotteluvapaan takia mulla ei talvilomaa olis ollutkaan joten tavallaan SPR tarjoaa mulle viikon "talviloman". Ne siis maksavat työnantajalle operaation takia tulevat sairaspäivät jotka joutuu olemaan töistä poissa. On tästä muutakin hyötyä itselle, sainpahan superperusteellisen terveystarkastuksen. Tutkivat varmaan kaiken mitä nyt vaan voi. Verikokeessakin verta piti laittaa 18:sta eri purkkiin joilla siis tutkittiin vaikka mitä. Kai minä nyt sitten olen melkosen terve kun ne läpi päästivät. Sain myös paketin särkylääkettä jota tosin en onneksi ole tarvinnut. Sekä paketillisen rautatabletteja, niitä ehkä täytyy ihan syödäkin. Sain myös 10€:n arvosta jotain Orionin perusrasvaa. Eikä ole useampana päivänä tarvinnut itse ostaa mitään ruokaa itselleen, jotain pientä säästöä siitäkin kertyy. Säästömoodi ajattelussa se on näköjään joka tilanteessa. Ja hei olihan tuosta jollekin tuntemattomalle ihan oikeata hyötyäkin. Ainakin on tehnyt sen mitä voi.

Kämppiksen kanssa tuli sairaalassa puhuttua kun hänellä on juuri joku pahempi veritauti mihin joutuu syömään tosi kalliita lääkkeitä. Hän oli reseptin mukaan hakenut pari pakettia lääkärin määräämää lääkettä. Olikin sitten käynyt niin ettei kyseistä lääkitystä ollutkaan aloitettu. Oliko joku toinen lääke ollutkin parempi tai jotain vastaavaa. Muta eipä noita apteekista jo haettuja, avaamattomia,  lääkkeitä voinutkaan enää palauttaa. Parin pienen lääkepaketin arvo oli jotain 11 000€ ja roskiinhan ne meni. Avaamattomat paketit. Kyllä mä mietin että jopas on taas yhteiskunnan varoja käytetty fiksusti. Vaikka laittasivat taksilla aina päivän / parin annoksen potilaalle suoraan kotiin. Halvemmaksi sekin tulisi kun tommosta järjetöntä tuhlausta harrastaa. Eikä tämä varmasti ainoa kerta ole kun noin on käynyt. Täytyy kyllä johonkin hesariin tai jollekin poliitikolle kirjoittaa että jotain vois tällä tehdä. Ei oo kivaa että verovaroja tommoseen tärvätään.


18 tammikuuta 2015

10 vuoden taloussuunnitelma

Edellistä postausta kirjoittaessani sain päähäni miettiä tulevaisuutta hieman pidemmälle, lähinnä talousnäkökulmasta. Luvassa siis tällä kertaa hahmottelua siitä mihin Kitupiikin talous voisi suunnata hieman pidemmällä perspektiivillä. Lasken asioita meidän yhteisen talouden kannalta (oikeastihan puolet on vaimon nimissä).

Tilanne tällä hetkellä. Asunolainasta maksettu 79% ja 21% siis maksamatta. Tuolta kantilta katsottuna lainanlyhennystahtia olisi kyllä varaa hidastaa vaikkapa jo heti. Lainaa on kuitenkin jäljellä tällä hetkellä 92 300€. Vuoden 2015 osalta asuntolainan pakolliset lyhennykset on jo hoidettu. Nyt voisi vielä maksella vuoden 2016 osalta lyhennykset jo etukäteen. Näin olisi parin vuoden puskuri tuossa. Ikäänkuin kahden vuoden lyhennysvapaa jos semmoista tarvitsee tai haluaa. Korot vain tarvitsee maksaa. Marginaalikaan kun ei ole kuin 1,1% eli maksettavaa on n. 90€/kk. Kun nuo vuoden 2016 lyhennykset on tehty, voisi lainanlyhennystahtia hidastaa huomattavasti. Voisi tehdä niin että kerryttäisi puskurirahastoa vuoden 2015 ajan ja sitten jossain vaiheessa vuotta 2016, mikäli osakkeet ovat sopivammalla tasolla kuin nyt, ostaisi kerralla sitten isomman erän jotain rahastoa. Jonkun 10 000 - 20 000€ voisi saada säästeltyä.

Syksyllä 2015 kun meille on tulossa toinen lapsi, täytyisi ennen vuodenvaihdetta ostaa myös hänelle S-pankin osuuksia n. 1300€:n arvosta. Esikoiselle olen ostellut 100€/kk Seligsonin Phoebus-rahastoa. Varmaan sama kuvio sitten toisellekin lapselle. Tällä hetkellä teen töitä 4pv/viikko. Tahti on oikein kiva, saa töissä tehtyä ihan projekteja eteenpäin ja kuitenkin kerkeää kivasti olemaan kotonakin lapsen kanssa. Voisi miettiä jos vuoden 2016 olisi opintovapaalla, pääosin jotain etäopintoja. Saisi hieman rahaa ja voisi viettää kotona kivaa perheaikaa. Ei siinä sit lainat kovin kovaa tahtia lyhene eikä osakerahastot kerry mutta tärkeimmät asiat pitää aina priorisoida ykköseksi. Ja kun taloustilanne omalta kantilta on jo nytkin ihan jees ni mitä sitä ahnehtimaan lisää rahaa.

10 vuoden sisällä voisi ajatella että asuntolainaa lyhentäis kuitenkin niin että sitä olisi jäljellä vaikkapa 50 000€. Vaimo olis mieluusti kokonaan velaton mutta täytyy tästä vielä vaihtaa ajatuksia että halutaanko tuota lainaa roikottaa tuolla miten pitkään vai maksellaanko nopeammin pois. Tällä hetkellä tilanne on se että jos kaikki säästöt ja muut realisoisi ja niillä maksaisi asuntolainaa pois, niin lainaa jäisi n. 60 000€.  Luultavasti nollatilanteessa tämän suhteen oltaisiin 3-4 vuoden sisällä. Jos lainaa on vaikkapa 50 000€ ja säästöjä samanverran niin oishan se jo melkosen turvallinen tilanne.

Välillä houkuttaisi ajatus palata kokoaikaiseksi työntekijäksi (4pv/vk -> 5pv/vk) mutta voi olla että sitä ei koskaan edes tapahdu. Kotonakin on kuitenkin niin kiva olla. Ja kun käteen jäävä summa ei sitten niin kovin paljon kuitenkaan eroa noissa vaihtoehdoissa. Ja jos pärjää pienemmälläkin niin miksei. Voisi ajatella että vaikkapa neljän vuoden päästä vähentäisi vielä yhden päivän ja olisi vakitöissä 3pv/viikko. Lopun aikaa voisi sitten tehdä mitä huvittaa. Olen varmaan kauhuskenaarion ruumiillistuma Suomen kokonaistaloutta ajatellen ainakin joidenkin mielestä. Toisaalta sen aikaa kun en ole töissä niin silloihan on mahdollisuus että niilläkin rahoilla firma palkkaa jonkun muun tekemään töitä. Onko se downshiftaus (jos tämä nyt sitä on) nyt niin kamalaa?

10 vuoden sisällä olisi kiva jos saisi kasaan 100 000€:n sijoitusvarallisuuden. Voisi olla ihan mahdollista mikäli malttaa olla makselematta asuntolainaa kovin paljoa. Yksi optio myös että mikäli vuoden 2016 aikana osakkeiden arvostus näyttää sopivan pieneltä, että ottaisi jonkun (alle 100K) sijoituslainan ja menisikin hieman isommalla riskillä sitten joitakin vuosia eteenpäin. Tätä on tullut jonkunverran pohdittua, saa nähdä toteutuuko milloin ja miten.

Ois kiva myös auttaa muita. Tällä hetkellä meillä on kaksi kummilasta ulkomailta. Ja onhan meillä sit myös kerran kuussa tukiperhe-toiminnan kautta käyvä lapsikin. Kummilapsien maksut on jotain 30€/kk. Olisi kiva jos jossain vaiheessa olisi vaikkapa 10 kummilasta, ei tuo nyt niin kallista kuitenkaan ole. Ehkä siinä vaiheessa kun saisi asuntolaina miinus muut varat -lukeman nollaksi niin voisi tuota harkita. Muita auttamalla saa myös itselleen hyvän mielen.

Tässäpä tätä tuli hahmottelua siitä missä sitä voisi olla taloudellisesti 10 vuoden päästä. Ja niin hei, sijoitusasuntoakin on tosiaan tullut mietittyä. Hmm, täytyy sitä pohtia mahtuuko se vielä yhtälöön.

16 tammikuuta 2015

Sijoitusasunto vai rahasto?

Vai molemmat? Hieman alkanut itää ajatus siitä että ois kiva jos ois sijoitusasunto. Aikalailla velalla siis. Mutta siinä se idis olisikin että oman pääoman tuottoprosentti jäisi kivaksi mikäli koko hommalle saisi vaikka edes 5%:n tuoton. En tässä nyt mitään lupaa tai päätä asiasta. Vois miettiä ehkä jostain muusta maastakin kuin Suomesta. Toki toi vaatis asiantuntemusta kohteesta. Tavallaan ois helpompi pysyä ihan vain osakkeissa tai siis osakerahastoissa. Siellä tuntuu että ois helpommin saavutettavissa (oletettavia) parempia tuottoprosentteja. Tosin jos laskee sen tuoton omalle pääomalle niin homma voi kääntyä kyllä päälaelleen. Ellei sitten lähde kovin rohkeasti osakejuttuihin lainarahalla. No sitä ei viitsi ainakaan nyt juuri tehdä näillä osakkeiden arvostustasoilla.

Turvallisinta olis tietysti hajauttaa että olisi vaikka muutama asunto ja sen lisäksi osakejuttuja. Ehkä siihenkin vielä joskus päästään. Vaikkapa 10 vuoden sisään. Niin pitkän tähtäimen suunnitelmaa mulla ei itseasiassa olekaan vielä talouskuvioideni osalta ole olemassa. Sehän täytyy saada tehtyä. Voihan olla ettei siitä puoletkaan pidä sitten oikeasti paikkaansa. Mutta silti on hyvä suunnitella. Taidanpa vetäytyä sitä suunnittelemaan. Mikä on sun 10 vuoden suunnitelma?

07 tammikuuta 2015

Vuoden alun ajatuksia

Näin se on uusi vuosi taas lähtenyt käyntiin. Päällimmäisenä mielessä että meidän pikkuvauva on saamassa syksyllä sisaruksen. Silloin meidän perhe kasvaisi siis nelihenkiseksi. Sen enempää ei sitten kyllä tule, silloin ois sit ihan ideaalimäärä porukkaa. Tilaa täällä on jo ihan riittämiin, on molemmille oma huonekin jo valmiina.

Harmi kun vuorotteluvapaata ei voi useammin pitää (viiden vuoden karenssi edellisen päättymisestä). Ois kiva olla mahdollisimman paljon taas kotona kun on pieni vauva hoidettavana. Mun mielestä se on miehen velvollisuus olla tukemassa vaimoa niin paljon kuin mahdollista. Ja onhan se tosi kivaakin. Ihan tyhjän päälle ei kuitenkaan oo varaa taloudellisesti heittäytyä. Ajatuksissa ois aikuisopiskelu. Jos kattois jotain kivaa lisäopiskelua vaikka etänä ja ois sit päivisin ihan vauvaperhe-arkea elämässä ja sit iltaisin hieman puuhastelis opintojen parissa. Noin sitä sais (jälleen) jonkun tonnin kuussa käteen jolla jo pärjäilis vaikka vuoden verran. Aikuiskoulutustuki siis viralliselta nimeltään. Mun tänhetken palkan (2300€ /kk, neljä päivää viikossa) mukaan saisin 1378,56€/kk ja siitä verot pois. Tolla jo pärjäis. Täytyy mietiskellä, on tässä syksyyn aikaa. Sitä ennen sit yrittää maksaa asuntolainaa pois sen mitä voi.

Yksi hassu ajatus vielä osui mieleen kun anopille etsitään sopivaa yksiötä ni oli sen verran muikea tapaus että laitettiin ittemmekin jonoon jos sitä alkais sijoitusasunnon omistajaksi. Voi olla ettei natsaa mutta katotaan. Uudisasunnosta kyse. Näytti sen verran järkihintaiselta että jos ostais ja vuokrais kahdeksi vuodeksi ni veikkaisin että ehkä jonkun 7000€ saattais saada voittoa jos silloin myisi. Tämä siis ihan hatusta heitetty arvio. Kyseessä nosteessa oleva alue johon paljon rakennetaan. Tämä ei nyt ole minkään taloussuunnitelman mukainen veto vaan päähänpisto.

Näillä pelimerkeillä sitten vuoden alkua eteenpäin.